Siirry pääsisältöön

Epäpätevän kesäloma

Ja kauniistihan se soi, Suvivirsi. Koululaiset saateltiin kesälomalle, pitkähihaiset paidat kaivettiin kaapista hellejakson jälkeen ja suomalainen kesä ja loma saattoivat alkaa.

Lahjoja opettajalle.
Minun lomani alkoi (taas) pienellä surulla. Oppilaiden ja työtovereiden hyvästelyn jälkeen olen vielä käynyt koululla muutaman kerran. Olen kerännyt tavaroitani, heittänyt pois turhia papereita ja yrittänyt miettiä mitä kerron ryhmästä, oppimateriaaleista ja jatkon opetustarpeista ryhmän seuraavalle opettajalle.

Valmistava opetus on siitä jännittävä peruskoulun osa, että sitä on säännelty todella vähän.  Valmistavalla opetuksella on oma opetussuunnitelmansa, mutta sen miten opetussuunnitelmaa toteutetaan ja miten se resursoidaan, päättää opetuksen järjestäjä (kunta tai kaupunki) varsin vapaasti. Opetuksen järjestäjä voi päättää ketä se pitää pätevänä opettamaan valmistavassa opetuksessa, kuinka monta oppilasta ryhmässä on, kuinka paljon taloudellisia resursseja ryhmälle annetaan, mitä opetusmateriaaleja ryhmässä voidaan käyttää, onko ryhmässä koulunkäynninohjaajaa, järjestetäänkö opetus kokonaan inklusiivisesti ilman ryhmää, ja niin edelleen.

Valmistavan opetuksen opettajille ei ole omaa pätevöittävää koulutusta. Oikeastaan vasta parina viime vuotena opettaja on voinut hankkia täydennyskoulutusta valmistavan opetuksen ryhmän opettamiseen. Vuoden 2015 Suomeen tulijoiden vaikutus näkyy tässäkin: oppilasmäärien kasvuun piti reagoida jotenkin. Onneksi toimenpiteet olivat ainakin pääosin järkeviä. Resursseja suunnattiin opettajien lisäkoulutukseen ja kuntien lisärahoitukseen. Sittemmin oppilasmäärien vähennyttyä rahoitus on palannut aiemmalle tasolle, mutta lisäkoulutusta on tarjolla edelleen. 

Peruskoulun perusarvoja on oppilaiden keskinäinen tasa-arvo. Opetuksen tulee olla yhtä hyvää Kainuussa kuin Varsinais-Suomessa, saaristossa ja mantereella, jokaisella luokkatasolla ja jokaisessa ryhmässä. Tilanne on kaikille vaikea etenkin silloin, kun jostakin tulee yhtäkkiä uusia kielitaidottomia oppilaita eikä alueella ole vakiintunutta valmistavaa opetusta. Hyvä puoli siinä, että opetuksen voi järjestää varsin vapaasti, on se, että se mahdollistaa nopean reagoinnin tilanteiden muuttuessa. Yleensä oppilaat eivät siis joudu odottamaan kouluun pääsyä kohtuuttoman kauan. 

Samat vapaudet vievät minulta kuitenkin toistuvasti työt. Turussa valmistavan opetuksen opettajilta on viimeisen kymmenen vuoden ajan vaadittu erityisluokanopettajan pätevyyttä. Sitä minulla ei ole. Olen aineenopettaja, jolla on täydennyskoulutusta valmistavan opetuksen opettajan työstä. Olen ajautunut alalle, josta minulla ei ole ollut näillä kulmilla mahdollisuutta saada vakituista työtä. Olen tiennyt Turun vaatimuksista, joten periaatteessa en ole yllättynyt siitä, että nyt pakkaan tavaroitani.

Keväällä yllätyin kuitenkin. Paikkani yhdessä toisen valmo-opettajan viran kanssa laitettiin avoimeen hakuun, ja pätevyysvaatimukseksi asetettiin luokanopettajan pätevyys. (Samaan aikaan Espoossa päätettiin, että valmo-opettajaksi voidaan palkata aineenopettaja tai luokanopettaja, kunhan opettajalla on perusopetuksessa opetettavan aineen pätevyys.) En ottanut uutista kovin hyvin vastaan. Kun pätevyysvaatimusta kerran laskettiin, olisin tietysti halunnut osoittaa oman pätevyyteni jo tekemääni työhön tai ainakin saada mahdollisuuden osoittaa sen. Nyt en sitä saanut. Syksyllä työtäni jatkaa pätevä luokanopettaja, jolla ei ole kokemusta valmistavasta opetuksesta. Oppilaat menettävät taas yhden aikuisen ja minä menetän mahdollisuuden kehittyä työssäni. Harmittaa vietävästi, vaikka hahmotankin, että tässä on kyse muustakin kuin yhdestä Riikka-opettajasta.

Minun tilanteeni on yksi pieni sivujuonne siitä, mikä koskettaa kaikkia valmistavan opetuksen oppilaita ja opettajia. Keväällä 2015 oikeuskansleri otti omasta aloitteestaan tutkittavaksi miten maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oikeus perusopetukseen toteutuu. Oikeuskansleri pyysi opetus- ja kulttuuriministeriötä antamaan lausunnon siitä, kuinka valmistavan opetuksen saatavuus toteutuu valtakunnallisesti ja ottamaan kantaa myös muun muassa valmistavan opetuksen laajuuteen, opetusta antavien henkilöiden kelpoisuuteen ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten mahdollisuuteen saada oppilashuollon palveluita ja muita tukitoimia. OKM lausui selvityksessään, että oppilaat saavat riittävät palvelut ja opetuksen saatavuus on riittävällä tasolla. Sen mukaan valmistavan opetuksen säädökset ovat tältä osin ajantasaiset. Sekä oikeuskansleri ja opetus- ja kulttuuriministeriö molemmat päätyivät siihen, että valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuus pitäisi määritellä. (https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2015/20152371) Sittemmin asialle ei ole mitä ilmeisimmin tapahtunut mitään.

Tein työhakemusta kirjoittaessani listausta työnkuvastani. Listasta tuli pitkähkö eikä siinä oikeastaan tullut kerrotuksi itse opetuksesta vielä mitään.

  • oppilaat 7-12-vuotiaita, 7 eri äidinkieltä
  • kaikille oppilaille tehdään omat henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat, pedagogiset arviot ja tarvittaessa pedagoginen selvitys
  • perusopetuksen oppiaineisiin ja suomalaiseen koulukulttuuriin tutustuttaminen
  • opetetut oppiaineet suomi, matematiikka, ympäristötieto, tietotekniikka, kuvataide
  • opetus toiminnallista ja monipuolista, vaihtelevat oppimisympäristöt sisältäen retket ja vierailut
  • haasteena oppilaiden heterogeenisyys ja osalla oppilaista oleva traumatausta
  • ryhmässä on myös oppilaita, joilla on vaikeita oppimisen ongelmia
  • työ sisältää vaativaa eriyttämistä, koska opiskelijat etenevät oman oppimissuunnitelmansa mukaan
  • tiivis yhteistyö koulun ja kodin välillä, tapaamiset ja suunnitelmien tekeminen yhteistyössä perheen kanssa
  • perheiden tiedottaminen koulun tapahtumista
  • yhteistyö muun opetushenkilöstön kanssa
  • integrointien suunnittelu ja järjestäminen yhdessä yleisopetuksen opettajien kanssa
  • yhteistyö oppilashuollon kanssa (terveydenhoitaja, koulupsykologi ja kuraattori)
  • yhteistyö koulunkäynninohjaajan kanssa
  • koulunkäynninohjaajaopiskelijan ohjaaminen
  • yhteistyö Turun muiden valmistavan opetuksen opettajien kanssa
Ehkäpä tähän työhön tarvittaisiin oikeasti oma koulutuksensa. 

Kuva täältä:
http://valmistavaopetus.edu.hel.fi/inklusiivinen-valmistava-opetus/opetuksen-tavoitteet/

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Seija14. kesäkuuta 2018 klo 16.57

    Hei Riikka!
    Mielenkiinnolla luin taas tekstisi. Sun pitäisi päästä sellaiseen työtehtävään, jossa voit vaikuttaa. Osaat ilmaista selkeästi, hyvin ja kootusti asiat. Vau!
    Toivon, että sun ei tarttis huutaa tyhjään, josta ääni ei kanna. Uskon, että paikka sulle on jossakin varattuna.

    Hyvää kesää
    Seija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riikka-opettaja30. elokuuta 2018 klo 22.25

      Kiitos Seija! En tiedä miksi kommenttisi oli mennyt minulta ohi, mutta nyt sen luin. Kiitos. ❤️

      Poista

Lähetä kommentti

Täällä pätevät peruskoulun käytössäännöt. Kiroilu, kiusaaminen ja ilkivalta ovat syitä antaa jälki-istuntoa ja jatkuvasti toistuessaan johtavat väliaikaiseen erottamiseen. Vakavat tapaukset aiheuttavat välittömän erottamisen.

Muista siis hyvät tavat ja asiallinen kielenkäyttö! Asia, jota ei osaa esittää kohteliaasti, ei ole sanomisen arvoinen.

Suosituimmat

Johonkinhan se raja pitää vetää

Olen nyt yli vuoden ajan pyöritellyt mielessäni turvapaikanhakijoiden iänmäärityksiä ja niihin liittyviä kysymyksiä. Tässä blogissakin olen asiaa sivunnut jo monesti, mutta tämä teksti ei ole vain ottanut valmistuakseen. Sanat eivät asetu oikeille paikoilleen. (Siksi olen niitä kirjoituksen ensimmäisen julkaisun jälkeen ahkerasti siirrellyt.) Ikä ja sen vaikutukset turvapaikkaprosessiin ovat niin sekava narukerä, että en oikein tiedä mistä sitä pitäisi lähteä kerimään. Kysymyksiä on hurjasti ja ne linkittyvät toisiinsa niin, että langanpää katoaa jatkuvasti näkyvistä. Lisäksi aihe herättää monenlaisia tunteita, joita on vaikea jäsentää. Vuosi sitten tilannehan oli se, että monet minun oppilaistani joutuivat ikätesteihin. Ikätesti voidaan määrätä, jos haastattelijan mielestä hakijan ulkonäkö ja kertomus antavat ymmärtää, että henkilön ikä on jotakin muuta kuin hän sanoo. Jos hakija kieltäytyy testistä, häntä kohdellaan täysi-ikäisenä. Jos testattu todetaan täysi-ikäiseksi, hän voi k...
2 kommenttia
Lue lisää

Toisena olemisesta ja elämisestä

Olen pikku hiljaa havittelemassa takaisin yliopistolle. Ehkä. Haluaisin kovasti tehdä tutkimusta olkoonkin, että ystävät ja tuttavat laajalla rintamalla varoittelevat siitä. Humanistisesta tutkimuksesta ei maksa kukaan eikä nykyisessä maailmassa sille tunnu olevan edes tilaa. Ja jos tilaa tai tilausta onkin, niin kilpailu ja tulostavoitteet vievät tutkimuksesta kaiken ilon. Sen mitä ilosta mahdollisesti jää jäljelle, vie tutkimukseen elimellisenä osana kuuluvana tuska. Mutta saahan sitä haaveilla. Ajatella, jos minulla olisi joskus oma työhuone. Työhuoneessa olis työpöytä ja -tuoli, viherkasvi, ikkuna, tietokone, konferenssiohjelmia ja kirjapino. Ja sitten se vain iskisi, ajattelun ja kirjoittamisen flow. Näen jo muutaman ystävän tyrskivän kahvinsa pitkin näyttöä tätä lukiessaan, mutta mitä siitä. Saahan sitä haaveilla, vaikka haaveissa ei paljon realismia olisikaan. Mitä minä sitten tutkisin. Tjaa-a, enpä nyt niin tarkasti tiedä. Ei tässä inspiraatiossa sentään tutkimuskysymysten as...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Surun päivä 3.4. ja Jenninan kirje

Samalla, kun turvapaikanhakijoille on alkanut tulla päätöksiä, ovat monet suomalaiset aktivoituneet ja alkaneet pitää meteliä turvapaikanhakijoiden puolesta. Tätä kirjoittaessa mielenosoitus Helsingin Rautatientorilla on kestänyt jo liki 2 kuukautta,  vaikuttajat ja kulttuurialan edustajat ovat keränneet adresseja inhimillisemmän politiikan puolesta, kirjastoissa , kirkoissa ja teattereissa on luettu kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, yksittäiset ihmiset ovat kirjoittaneet turvapaikanhakijoiden puolesta blogeihinsa ja lehtien mielipidepalstoilla. Me emme ole yksin odotuksemme ja pelkojemme kanssa. Mutta onko millään, mitä me teemme, mitään väliä? Olen useasta lähteestä lukenut, että eilen sunnuntaina 2.4.2017 poliisi on kiertänyt vastaanottokeskuksissa ja yksityiskodeissa hakemassa afganistanilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Ihmisiä on haettu aikaisin aamulla ja myöhään illalla päivänä, jona asianajajat ja viranomaiset eivä...
2 kommenttia
Lue lisää